Koulutuuppausta

Olen minäkin aika laiskuuden huippu tämän bloggaamisen suhteen...En kyllä aio kerätä blogista extra stressiä mutta voisihan sitä ainakin yrittää pysyä jotenkuten reaaliajassa. Viikonloppuna oli koulutalentvalmennukset. Talent on srl:n "tavoitteellisempi" projekti ratsastuskouluille, jota kaikki tallit soveltavat sopivaksi omaan käyttöön.

Lillemand meni molempina päivinä kaksi valmennusta, sekä minun, että Lillemandin toisen vuokraajan kanssa. Olin etukäteen hieman huolissani, miten se tulee jaksamaan mutta itseasiassa se vain parani paranemistaan loppua kohden. Launataina kesti tovin ennen kuin alkoi sujumaan mutta sunnutaina poni oli tasaisemmin hyvä. Tehtiin kaikennäköisiä taivutteluja kaikkiin suuntiin eri urilla. Molempina päivinä tehtiin myös vastalaukkoja.

Kas näin heiluu häntä, kas häntä heiluu näin...

Talentkouluvalmentajamme on Hokkus, joka esim juontaa horse showssa. Hän on erittäin suorapuheinen, ja vitsaileva. Ja pitäähän sitä vastata samalla mitalla, tai ainakin yrittää. Kun hän kehui keltaisia hanskojaan minun oli pakko käyttää ruotsinkielistä puhekieltä "gult e fult", joka tarkoittaa keltainen on rumaa (mutta se kuulostaa paljon paremmalta ruotsiksi). Hän sitten heti mukamas pettyneenää kysyi, että oletko joku ruotsivihaajaa(ruotsin lipussahan on keltaista). Enhän mä siihen sitten mitään sen nokkelampaa osannut vastata .Se oli kaikki tältä kertaa, joten näkemisiin siihen asti että saan itseni väsättyä koneen äärelle.

Kaikki kuvat ovat Lauantailta, niistä kiitos Fiialle

Ohjasajoa

Perjantaina pääsin kokeilemaan hieman erillaista ponin liikutusta. Olin nimittäin sopinut jo etukäteen kouluvalmentajani Maijan kanssa, että koulutunnin sijaan pidettäisiin ohjasajotunti.

Heti kouluni loputtua lähdin tallille, jotta olisin ulos maneesista kun tunnit alkavat kello neljä. Talli, jolla Lillemand asuu, on nimittäin sekä yksityistalli että ratsastuskoulu. Kipaisin ponitallin kautta, ja siellä minua odottikin yllätys, nimittäin siellä tallusteli pieni musta shettis vapaana. Nappasin sen tietenkin kiinni ja talutin sen takaisin karsinaan, mutta poni olikin joussut oven läpi ja sellainen pikkuosa mennyt rikki ja kaikki muut karsinat olivat täysiä, joten päästin sen takasin vapaaksi ja käskin pikkkuserkkuani "vahtimaan" sitä(fiksu minä). Päätinkin sitten laittaa rikkinäiseen karsinaan jonkun omasta mielestäni tarpeaksi tyhmän ponin, joka ei sieltä ulos tulisi, ja laiton sille hieman heinää. Mustan shettiksen pistin tietenkin tämän "tyhmän ponin " karsinaan. Sitten kiiruhduinkin jo yksityistallia päin, sillä olin jo myöhässä tunniltani.

Heti sisään astuessani näin Lillemandin käytävällä ja Maija pistämässä sitä kuntoon. Kylläpä olin kiitollinen, koska en arvaakkaan, kuinka kauan minulle siellä ponitallissa poneja siirrellessä kesti.

Sen jälkeen, kun Maija oli näyttänyt minulle esimerkkiä, aloitin juoksuttamalla Lillemandia. Poni ei oikein ymmärtänyt komandoja ja minä olin alkuun pikkaisen pihalla. Pikkuhiljaa sain kuitenkin langan päästä kiinni ja juokseminen ympyrällä alkoi sujumaan.Toinen suunta olikin elvästi haasteellisempi ja kun poni tunki sisällepäin, minä peruutin automaattisesti, jotta ohjastuntuma pysyisi samana, ja lopputulos oli että minäkin juoksin omaa ympyrää. Kun taas sitten sain poni liikkumaan eteen ja isompaa ympyrää se veti minut mukaansa.

Wihii!!

 Sitten oli ajatuksena mennä uralle mutta poni ei ollut aivan samaa mieltä, ja kokematon ohjasajaja. joka kompastelee raippaan, ei laisikaan edesauttanut asiaa. Sainkin neuvoja miten kantaa raippaa helpommin (sillä pitkä juoksutusraippa on ihmeen painava), mutta neuvot eivät koskaan oikein tulleet käyttöön. Näiden haastellisuuksien jälkeen uralla menemineen olikin ehkä helpompaa kuin ympyrällä juokseminen. Lopuksi oli vielä pakko ottaa ponista kuvia tallissa...

 Poni oli pikkaisen ihmeissään eikä kaikki mennyt täydellisesti, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen. Ei tämä aivan hullumpaa ole, mutta en kyllä taida lajinvaihtoa harkita. Ja pakko sanoa, että tuli hirveä hinku selkään.

Uusi tuttavuus tämä bloggaaminen

Moikka, päätin minäkin sitten perustaa blogin. Olen jo pitkään pitänyt sitä harkinnan alla mutta nyt siirrynkin tuumasta toimeen. Kuten otsikko kertoo, tämä bloggaaminen on minulle "aivan uusi tuttavuus" ja olenkin jo jonkin aika hikoillut noiden "esittelytekstien" kanssa. Blogin pitämisen pienet salat eivät ole vieläkään avutunut mutta kaipa minäkin joskus opin. Tämä blogi kertoo pääasiassa hevosteluista vuokraponini Lillemandin kanssa, jonka kanssa valmentaudun ja kisaan pääasiassa esteillä. Lisää tietoa minusta ja Lillemandista yläpalkissa olevissa linkeistä.


Blogin nimessä tulee esiin suurin kunnianhimoni ja meidän "päälaji", eli esteet. Nimi ei varsinaisesti tule siitä, että me liitäisimme kaikkien esteiden yli, vaan siihen enemmänkin tähdätään. Blogin ulkonäkökin on vasta työn alla. Mutta eipä mulla muuta, ja hyvää alkanutta vuotta vielä kaikille!